Lähdimme hyvissä ajoin Annen kanssa ajelemaan kohti Merikarviaa. Ajatuksena oli käydä matkan varrelle osuvassa Tapion Lankakaupassa. Päntäneellä. Suosittelen kyllä jokaiselle neulomista harrastavalle. Siellä oli lanka poikineen. Tarkoituksena oli pistäytyä vain hakemassa eräs lanka, jonka olin jo aikaisemmin valinnut. Eihän sieltä niin vaan päässyt lähtemään. Meillä meni n.tunti siellä lankoja ihastellessa ja voi sitä päättämisen vaikeutta. Tulihan sieltä mukaan "muutama" lankakerä. Nyt riittää tekemistä hetkeksi, kunhan olisi aikaa...

Saavuimme perille kohtuu ajoissa. Koepaikkaa saimme hieman etsiä, mutta löytyhän se viimein. Ilma oli kyllä kurja, vettä ripsi ja oli tosi kylmä. Hetken päästä ei kylmyyttä huomannut enään, kun Hanna ja Vili saapuivat paikalle. Vilistä oli kasvanut reipas nuori hoffinalku.

Kyllä veljeksillä oli hauskaa, kun saivat leikkiä pitkästä aikaa.

Välillä Vili malttoi hieman poseeratakkin

Annella ja Taikalla meni epävirallinen  Bh-koe kivasti, saivat hyväksytyn, joten eiköhän kohta ole vuorosa viralliset kokeet.

Lähdimme ajelemaan kahdeksan maissa kotiin. Matkalla kohtasimme pari hirveä, onneksi ne olivat pellolla eivätkä tulleet tielle.

Kotona olikin sitten kiva mennä saunaan lämmittämään palelevat luut lämpimäksi. 

Olemme käyneet koirien kanssa hieman treenailemassa metsässä jälkeä ja ruutua. Aloitimme treenit vielä lumien ollessa maassa. Tulipa kokeiltua kerran Hondan nelivedon tehokkuus. Eipä sekään ihan kaikesta selviä. Onnistuin jäämään kiinni eräälle metsätielle. Ajattelin parkkeerata auton tienreunaan, jotta satunnaiset ajelijat pääsevät meistä ohi. Tulikin mentyä hieman liian lähelle reunaa ja sinnehän auto humpsahti. Saimme tehdä Helin kanssa hikisen puolituntusen, ennenkuin auto lähti irti. Onneksi koiranomistajan autossa on aina ylimääräistä tavaraa ja tällä kertaa koirien muovinen juoma-astia sai toimia lapiona. Muita työvälineitä ei meillä sitten ollutkaan. Oltiin melkoisen rapasia kun auto lähti irti. Kiitokset Helille avusta !

Hipun sisko Vinka on myöskin ollut meidän kanssa treenailemassa. Vinkalla on vauhtia ja energiaa vaikka Hipulle jakaa. Hyvin Vinka kuitenkin jaksaa keskittyä jäljelle, yleensä jälki on loppunut Vinkan mielestä kesken 

Kävimme maaliskuun puolessavälissä katsomassa Delin luonnetesti Muuramessa. Lähdimme aamulla Annen ja Taikan sekä Hipun kanssa ajelemaan. Matka sujui mukavasti,  pari tuntia siihen kului. Kun saavuimme perille, tulivat Taru Virve ja Deli juuri paikalle. Oli tosi ihana nähdä Deliä sekä tietenkin Tarua ja Virveä. Deli oli pudottanut kaikki karvansa, se oli melkoisen hauska ilmestys pitkine jalkoineen  Deliä ei karvattomuus paljon häirinnyt, vaan se suoritti testin hienosti läpi saaden kokonaispisteitä 196. Osa-alueittaan pisteet :Toimintakyky +1, terävyys +1, puolustushalu +1, taisteluhalu +3, hermorakenne +1, temperamentti +3, kovuus +3, luokse päästävyys +3, laukaisu pelottomuus +++.  Kyllähän olen aina tiennyt, että Deli on upea koira, mutta nyt se on sitten testilläkin todistettu  

Hippu jaksoi hyvin matkan, reippaasti se tervehti uusia ihmisiä ja matkan ajan nukkui takapenkillä. Taikan kanssa ne tulivat myös erittäin hyvin toimeen.

Käymme päivittäin koirien kanssa metsässä lenkillä. Koirat saavat juosta vapaana, energia kuluu. Usein iltasella on Heli koiriensa kanssa meidän mukana. Olen kuullut joskus sanottavan, etteivät hoffit tule kovin hyvin toimeen muiden koirien kanssa, Meidän koirat (5 kpl) todistavat ainakin väitteen vääräksi. Koirie kesken ei esiinny minkaanlaista agressiivisuutta, vaan ne leikkivät välillä ja sitten taas jatkavat juoksemista.

Olemme ottaneet välillä Ossin ja Hipun leikkimään kahdestaan. Niiden leikit sujuvat tosi kivasti. Toivottavasti ystävyys säilyy sitten aikuisenakin. 

Eräänä aamuna lenkillä ollessa saimme muistutuksen metsässä olevista vaaroista. Istuin kannon päälle juttelemaan puhelimeen, kun huomioni kiinnittyi Metkuun, joka tuijotti tiivisti sammalmätästä, välillä kuonoaan lähemmäs työntäen. Arvasin heti mistä oli kyse ja huutoni kuului varmasti Seinäjoenkeskustaan. Lähemmäs mennessä huomasin, että arvaukseni osui oikeaan. Sammaleella köllötteli kyy kita auki valmiina iskemään. Nappasin Metkua pannasta ja vedin sen pois. Käärme lähti heti luikertelemaan pakoon. Säikähdimme varmasti molemmat yhtä paljon  Toivotaan, että tämä jää meidän ainoaksi kohtaamiseksi kyiden kanssa tänä kesänä.

Ensi viikon loppuna lähdemme Hipun kanssakäymään Merikarvialle tapaamaan Hipun velipoikaa Viliä ja muita sukulaisia. Laitan loppuun Hannan laittaman kuvan Vilistä, ihana nähdä heitä pitkästä aikaa.

Hipun tuhotöiden lista on melko pitkä. Viimeksi tänä aamuna meni isännän kengät. Niitähän saa onneksi uusia. Huolestuttavinta on Hipun suuri kiinnostus johtoihin. Onneksi ei ole tapahtunut mitään vakavaa. Muutaman kerran nettijohto on katkennut Hipun toimesta. Onpelukoneen johto, lampun johto kuuluvat listaan. Onneksi ne eivät olleet seinässä silloin. Olen laittanut kaikki mahdolliset johdot suojaan, mutta aina joskus Hippu löytää uhrin hampailleen. Jostain syystä Hippu on ihastunut myöskin villalankoihin, ja sillä on tosi hyvä hajuaisti, langat löytyvät vaikka kuinka piilottelen niitä, ilmiselvä hakukoiran alku 

Kyllä sillä on puruleluja ja -luita. mutta jostain syystä kielletty on kivempaa  Taidampa lähteä jälleen eläinkauppaan ostamaan lisää puruluita..

Tämän aamuinen "käsityö"

Miehen kengät unohtuivat eteiseen

Sitkun nukkumapaikka Hipun käsittelyn jälkeen

Ja nyt Hippu nukkuu onnellisena jalkojeni vieressä ja näkee varmaan unta uusista kepposista. On se vaan ihana pentu, kaikesta huolimatta 

Olemme käyneet Metkun kanssa pari kertaa esineruutu harkoissa. Talvitauko on tehnyt Metkulle hyvää, se on ilmiselvästi hoksannut esineruudun idean. Esim. tänään harkoissa se etsi tosi innokkaasti esineitä ja toi ne suorintatietä minulle. Kunhan maastot sulavat kunnolla niin pääsemme harjoittelemaan jälkiä. Tottiksen kanssa onkin sitten hankalampaa, mutta treeniä treeniä lisää, niin jospa sekin alkaisi sujua.

Tänään tein Hipulle eka jäljen. Hippu hoksasi jäljen idean heti. Jälki oli muutaman metrin  pitkä ja joka askeleella oli makupala. Nenä teki hyvin töitä ja jälki oli pian menty. Metsätreenin jälkeen menimme Nurmon keskustaan hieman treenailemaan Metkun kanssa tottista ja Hippu tutustui muuten vaan kylään. 

Nyt koirat nukkuvat tyytyväisinä treenien jälkeen