Aloitin uuden blogin osoitteessa http://situnantti.blogspot.fi/. Olen kirjoittanut sinne hieman kesän tapahtumista, lisäilen kunhan ehdin.

Vuodatus.net palvelu hukkasi blogin kaikki kuvat. Odottelen inspiraatiota ja aloitan uuden blogin myöhemmin jonkin uuden palvelutarjoajan sivuilla. 

Niinhän siinä sitten kävi, että syyllinen Neu pötkön syömiseen oli Sitku. Sitkun maha piti sellaista elämää koko eilisen päivän ja lopullinen varmistus asiaa tuli, kun Sitku illalla kaivoi maasta loput Neusta, mitä ei ollut jaksanut syödä aamulla. Olen siis anteeksipyynnön velkaa Hipulle ja Metkulle.
On muuten melkoinen viikko takana, varsinkin nämä pari viimeistä päivää. Metkuhan on joutunut olemaan ilman metsälenkkejä viikon ja sen kyllä huomaa !!  Esm.viime yönä ne alkoivat Hipun kanssa painimaan kahden aikaa. Ei muuta kun koirat pihalle, Siellä alkoikin sitten sellainen juoksuralli, että maa tömisi eikä auttanut kun ottaa koirat sisälle ja eri huoneisiin nukkumaan. Metku nukkui viiteen ja sitten ei auttanut kun nousta minunkin ylös kahvin keittoon, nukkumisesta ei tullut enään mitään. Onneksi tikit saa kohta pois ja Metkukin pääsee kunnon lenkille.
Tässä kuva Hipusta pienen aamupainin jälkeen:


Pientä lisävauhtia koiriin on ehkä tuonut pieni vieras, joka vieti meillä viime yön.


Kyseessä 12-viikkoinen kissanpentu, joka on menosa kummitytölleni lahjaksi. Toivottavasti Vilja ei lue tätä blogia tänään, pentu kun tulee yllätyksenä Viljalle. Koirien olisi tehnyt niin kovasti tehdä tuttavuutta pennun kanssa. Pidin kuitenkin eläimet toisistaan erillään, eikähän pennulle ole jo tarpeeksi sulattelemista uudessa ympäristössä ja ero sisaruksista.
Pian lastaan sirkuksen autoon ja lähdemme ajelemaan kohti pohjoista. 

Eilen illalla nostin pakasteesta Neuta sulamaan. Meillähän Sitku ei voi syödä ollenkaan kuivamuonaa varastopunkkiaallergian vuoksi. Metkuhan on erittäin huonon ruokahalun omaava, mikä hoffin kyseessä ollen on erittäin harvinaista, mutta Metkuhan ei ole missään suhteessa normi koira.   Olenkin alkanut antamaan sille myös Neuta hieman raksujen joukossa. Hippu on kaikkiruokainen, mutta sen ruokavalio muodostuu tällä hetkellä Royal Canin junnuruuasta, mitä nyt satunnaiset varastamalla saadut herkut täydentävät. 
Eli siis illalla nostin pötkön sulamaan keittion työpöydälle ja menimme nukkumaan. Aamulla alkaessani antamaan ruokaa koirille, oli pöydällä vain pieni vesläjä siinä mihin jätin Neun illalla. Neun puolikas kuori löytyi koirien eräältä makuupaikalta. 
Nyt olenkin sitten pähkäillyt, että kuka on syyllinen. Kaikkihan ovat tietenkin aivan viattoman näköisiä, kun asiaa heiltä tiedustelee  Kenenkään maha ei erityisesti pullota, Aluksi epäilin tietenkin heti Hippua. Se on kunnostautunut useinkin ruuan varkauden saralla. Hieman varmuuteni horjui. kun Hippu kakkasi pienen kakan, eikä siinä ollut muovia ollenkaan. Tietenkään muovi ei taitaisi vielä tullakkaan ulos. Metku on niin hoikka tyttö tällä hetkellä ja sillä on ollut karvanlähtökin, joten uskoisin että sillä näkyisi jo päälle päinkin, jos kilo Neuta olisi uponnut vatsaan. Sitku epäilin vähiten, koska se ei yleensä varasta ruokaa. Epäilys heräsi kylläkin, kun Sitku röyhtäisi ison röyhtäisyn. 
Syyllinen on vielä selvittämättä  Joka tapauksessa kaikki kärsivät, aamuruokaa ei saanut kukaan. Nyt vaan odotellaan, että kenen jätöksistä löytyy muovia  Tietenkin yksi mahdollisuus on, että koirat ovat tehneet yhteistyötä, varsinkin Hipusta ja Metkusta voisin uskoa sellaista. 

Olen jo pitempään harkinnut Metkun sterilointia. Lisäpontta asiaan sain, kun Hippu jäi meille. Nyt kun Metku alkoi osoittaan valeraskauden merkkejä, tein lopulta päätöksen. Eilen oli sitten aika viedä Metku toimenpiteeseen. Menimme lääkärille toimenpidettä varten ja sinne jätin Metkulin nukkumaan. Sovimme, että haen Metkun kotiin vielä kun se on unessa. Sen olisi kivempi herätä tutussa ja turvallisessa paikassa.
Yhden aikaan sitten eilen hain Metkun kotiin. Sitku oli aivan ihmeissään, kun kaveri tuli kotiin ihan unessa. Hippua hieman hirviti Metku joka vain nukkui.
Kuuden maissa Metku alkoi heräileen. Olihan se hieman pölmistynyt, kun koko päivä oli häipynyt sen tajunnasta. Vielä kun päässä oli hirveä muovikauluri.
Ilta sujui hissukseen, Metkulla oli hieman kipuja, mutta aika rauhallinen se kuitenkin oli.
Yöllä neljän aikoihin käytin Metkua pissalla ja kaikki oli ok. 
Aamulla kun nousin ylös kuuden aikoihin, toivotti Metku iloisena minulle hyvät huomenet ilman kauluria. Tarkemmin tutkittua asiaa huomasin, että mahan alta side oli häipynyt ja haava oli auki muutaman sentin matkalta . Ilmeisesti Metku oli repinyt kaulurin yöllä irti ja kaikenlisäksi Metku oli hypännyt yli metrin korkuisen aidan yli. Nippu karvoja oli vaan jäänyt portin päälle. Onneksi ei ollut käynyt pahemmin. 
Sittenpä ei voitu muuta kuin odottaa, että kello tulisi kahdeksan, jotta voisin soittaa Mai Vettiin. Sain ajan puoli kymmeneksi. Eihän siinä muu auttanut, kun Metku uudelleen uneen ja uudet tikit paikoilleen. 
Toivottavasti nyt tikit pysyvät ja haava umpeutuu kunnolla.

Olisihan se pitänyt arvata, että Metkun ollessa kyseessä kaikki ei mene kuin ajattelisi. 
Kaikesta huolimatta tai ehkä siitä johtuen Metku on