Lauantaina meille saapui Taru, Virve ja Juho sekä karvaiset kaverit Tico ja Deli. Ilta sujui jutustellen ja kävimme lenkillä koirien kanssa. Sitku ja Tico eivät olleet toisiaan huomaavinaan, mutta Deli ja Metku riehuivat takapihalla, heillä oli ainakin hauskaa. Sunnuntai aamuna herätys oli vähän jälkeen kuuden ja lähdimme hyvissä ajoin liikkeelle.  Sisäänmeno sujui jouhevasti, ei ollut ollenkaan jonoja.  Halliin mentyämme tapasimme Hannan ja Rhinon. Oli kiva tavata heitä, viime kerrasta olikin kulunut aikaa. Hanna kertoi ilokseni, että hänen opiskelu alkaa olemaan siinä vaiheessa, että hekin voivat tulla harkkoihin piakkoin. Hetken kuluttua sattui toinen tosi ihana tapaaminen. Kummityttöni oli tullut Oulusta näyttelyyn. Emme ole nähneet toisiamme useampaan vuoteen. Olemme pitäneet kyllä yhteyttä puhelimen välityksellä. Kummityttärestäni on tullut pienen Siiri tytön äiti. Meillä riitti puhetta kovasti, emmehän kumpikaan ole niitä maan hiljaisia

Sitten olikin jo aika siirtyä hoffikehän reunalle. Tuomarina oli Tapio Eerola, joka on hoffien erikoistuomari ja hoffikasvattaja kymmenien vuosien ajalta. Meidän sakista ensimäisenä kehässä oli Metku. Metku käyttäytyi tosi hyvin. Mitä nyt vähän meinasi väsyä, kun arvostelu kesti aika kauan. Oli kylläkin kiva saada kunnon arvostelu, eikä vain paria lausetta. Metku oli tuomarin mielestä ErittäinHyvä eli EH. Arvostelusta kävi ilmi, että Metkun juokseminen saisi olla voimakkaampaa, minun olisi pitänyt varmaankin juosta lujempaa. Eli sitäkin voisi harjoitella

Deli oli sitten vuorossa. Deli innostui juostessa "hieman" pomppimaan ja kiskomaan Virveä hihasta. Hienosti Virve hoiti tilanteen ja Eerola sai arvosteltua Delinkin. Deli oli Erinomainen, ja luokkansa 3:s.

Tico esiintyi hienosti. Tuomarin mielestä Tico on hieman liian kapea edestä, tuloksena Hyvä.

Näyttelyn jälkeen päästiinkin sitten shoppailemaan myyntikojuilla. Mukaan lähti tällä kertaa siankorvia, lelu ja patukka,

Ostosten jälkeen lähdimme sitten ajelemaan kohti Seinäjokea. Taru sakkineen joutuikin lähtemään heti syönnin jälkeen ajelemaan kohti kotia. Tapaamme seuraavan kerran kuukauden päästä Tampereella.

Illalla menimme Sakun ja Helin kanssa lenkille metsään. Voi sitä riemua ja vauhtia mikä koirilla oli kun pääsivät pitkästä aikaa yhdessä riehumaan metsään.

Eilen illalla menimme Helin ja Sakun kanssa jälleen lenkille metsään. Metsästä oli lumi jo sulanut kivasti, joten päätimme tehdä koirille ruutuharkan. Teimme aluksi Metkulle kapeamman alueen joka oli noin 30 m syvä. Vein muutaman kerran Metkun kanssa lelun ja lähetin sitten  hakemaan sen. Metku hakikin lelun hyvällä vauhdilla ja toi sen minulle suoraan.

Suurennimme sitten aluetta ja eka oli Sakun vuoro hakea lelut. Saku jaksoi tehdä töitä hyvin ja kolme esinettähän sieltä löytyi.

Sitten olikin meidän Situnantin vuoro. Ensimäiset kaksi esinettä löytyi aika mallikkaasti, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Sitku yritti hetken etsiä esinettä, mutta kun sitä ei etsimisestä huolimatta löytynyt päätti Sitku että nyt riittää. Se juoksi auton viereen ja istui alas ja tuumasi ihan selvästi, että hakekaa itse esineenne, kun olette kerran  ne hukanneet. Ja niinhän me sitten teimme vastoin kaikkia koulutusoppeja Lopuksi kävimme vielä pienellä lenkillä metsässä.

Tänä aamuna kävimme koirien kanssa metsässä jälleen lenkillä. Alla kuvia hieman märästä metsästä.