Palasimme eilen juhannuksen vietosta.  Vietimme juhannuksen  lähellä Oulua, lapsuudenkodissani. Myöskin siskoni tulivat sinne, koirineen ja perheineen. Jälleen tuli todistettua, että minulla on maailman ihanimmat siskot On aina mahtava nähdä heitä, jokainen on oma persooonansa. Ei vaan tule koskaan kerrottua heille kuinka tärkeitä he minulle ovat.

Valitettavsti juhannuksen viettoon saapui sinne myös ainakin miljoona mäkäräistä ja puoli miljoonaa sääskeä

Itselleni iski kesäflunssa, joten aikani kului hyvin paljon makoillessa. En muista milloin edellisen kerran olen kärsinyt flunssasta. Olo on vieläkin aika kurja, ääni meinaa mennä, ehkä se ei ole kaikista ihan huono juttu

Kuten aikaisemmin mainitsin, siskoni ja heidän lapsensa ovat myöskin melkoisia koirahulluja   Paikalla oli parhaimmillaan tai pahimmillaan, miten sen nyt ottaa, 9 koiraa.

Kuvasta puuttuvat Rafa ja Leevi, oli liian suuri haaste saada nekin kuvaan

Koirilla säilyi sopu koko ajan hyvänä. Metku sai itselleen uuden ystävän, siskoni Peetu nimisen pari vuotiaan koiran.

Peetu on vielä saman kokoinen kuin Metku, mutta jo ensi kerralla taitaa Metku olla isompi. En kuitenkaan usko etteikö ystävyys säilyisi. Oli kiva seurata, kun parivaljakko juoksi ja paini sydämensä kyllyydestä koko juhannuksen. Välillä piti toki huilata, mutta sitten taas jatkettiin.

Lentävä koira

Leijan lennätystä Metkun tapaan

Sitkun juhannus ei sujunut ihan yhtä mukavasti Vaikka laitoin mäkäräisten varalta lääkkeen Sitkulle hyvissä ajoin, ei siitä ollut mitään hyötyä vaan Sitkun mahan alusta oli ihan verille purtu. Ilmeisesti Peetu ja Metku olivat niin kovasti koko ajan liikkeessä, etteivät mäkäräiset ehtineet niitä puremaan .Mäkäräisten hävittyä loukkasi SItku jalkansa eikä päässyt lenkille eikä toisten kanssa juoksemaan.

Rafa makoili sohvalla ikänsä tuomalla arvokkuudella, eikä puuttunut kakaroiden leikkeihin.

Metku on kyllä rohkea ja reipas pentu. Se on oppinut melkein sisäsiistiksi, kakkoja ei ole tullut kertaakaan sisällä. Automatka pelotti ensin hieman, mutta Sitkun läsnäolo antoi turvaa. Muutenkin Metku seuraa hyvin tarkasti mitä Sitku tekee ja apinoi sitten tarkasti Sitkun tekemiset.

Vesitankkausta kotimatkalla

Tämä päivä onkin koirilla kulunut lepäämällä matkan rasituksista. Pari kaveria kävi tervehtimässä Metkua, ja eivät tainneet uskoa kun kerroin, että Metku on melkoinen elohopea

Pakko laittaa loppuun Tommy Tabermanin runo, joka ei kyllä liity mitenkään edelliseen kirjoitukseen, mutta minusta tämä runo vaan on niin hieno, että haluan jakaa sen teidän kanssa:

Road map

Jotka tulevat suorinta tietä

saapuvat tyhjin taskuin

Jotku ovat kolunneet kaikki polut,

tulevat säihkyvin silmin

polvet ruvella,

outoja hedelmiä hauraassa säkissään.

Niin se ystäväni on, niin se on

että eksymättä

et löydä perille.