On taas se aika vuodesta, kun Sitku on päättänyt pudottaa turkkinsa. Ja niitä karvojahan riittää Meiltä ei varmaan löydy sellaista paikkaa, missä ei Sitkun karvoja löytyisi. Pitäisi mennä ulos ja harjata se kaljuksi, mutta kun ulkona on niin kylmä Onneksi on imuri keksitty. Ja onneksi nyt ei ole mitään juhlia tulossa. Muutama vuosi sitten kun vanhimman poikani yo-juhlat olivat, osui Sitkun karvanlähtö pahimmilleen. Oli tosi haastavaa esim.leipoa juhliin, kun tuntui että niitä karvoja oli jopa avaamattomassa voirasiassa Onneksi juhlat sujuivat hyvin, ainakaan kukaan vieraista ei valittanut että koirankarvoja olisi löytynyt leivonnaisista. Asiaa ehkä auttoi sekin, että aika moni vieraistamme oli koiraihmisiä.

Toivottavsti Sitku kasvattaa pian uuden turkin, onhan luvattu kovia pakkasia tälle talvelle.

Olimme tänä iltana treenaamassa tottista. Sää ei ollut kovin suotuisa treenaamiseen, pakkasta toistakymmentä ja siihen päälle viima. Se hyvä puoli pakkasissa on, että treenaamassa tulee keskityttyä olennaiseen, eikä turhia höpise kavereiden kanssa

Viikonlopuksi lähdemmekin sitten Ouluun. Saapa nähdä mitä Peetu ja Metku tuumaavat, kun näkevät toisensa pitkästä aikaa. Vieläkö leikit sujuvat, vai onko Metku kasvanut liian isoksi. Toivotaan ettei näin ole käynyt vaan leikit sujuvat entiseen malliin.